As. Oy Harjuviita 18:ssa putkiremontti toteutettiin kustannustehokkaasti arkkitehtuuria kunnioittaen

As. Oy Harjuviita 18 Espoon Tapiolassa on yksi Alvar Aallon Espooseen suunnittelemista tornitaloista. Taloyhtiössä toteutettiin kustannustehokas putkiremontti arkkitehtonisia vaatimuksia kunnioittaen. Koko saneeraus vietiin läpi vain neljässä kuukaudessa. Asukkaat pystyivät asumaan kotonaan koko remontin ajan.
Pipemodul-moduuleilla toteutettu putkisaneeraus tuli maksamaan Harjuviita 18:ssa vain 344 euroa neliötä kohti. Taloyhtiön kuudessa identtisessä sisartalossa, joissa saneeraukseen käytettiin perinteistä menetelmää, kustannukset olivat yli kaksinkertaiset. Työtä valvoivat Alvar Aalto -säätiö, Espoon kaupungin museo ja talon valitsema oma valvoja professori Markku Hedman.

As. Oy Harjuviita 18:ssa haluttiin toteuttaa putkiremontti, jossa tärkeimpinä tekijöinä pidettiin asuttavuuden säilyttämistä remontin aikana, häiriöttömyyttä sekä projektin läpimenoaikaa. Taloyhtiössä päädyttiin Pipemodul-ratkaisuun, joka toi lisäksi kustannussäästöjä.

Koko saneeraus vietiin läpi neljässä kuukaudessa. Talon rakenteita ei tarvinnut saneerauksen yhteydessä rikkoa, eikä asukkaiden tarvinnut muuttaa kotoaan evakkoon. Asuttavuus säilyi hyvänä koko remontin ajan. Veden käyttökatko huoneistoa kohden oli yksi päivä. Muuten vettä sai käyttää normaalisti koko remontin ajan. Pöly-, ääni- tai hajuhaittoja asukkaille ei aiheutunut. Viemärit olivat linjoittain poissa käytöstä muutamia päiviä. Asukkaat pitivät tätä kuitenkin pienenä riesana pitkäkestoisen evakon sijalla.

Suurin säästö projektissa syntyi Pipemodul-moduulien mahdollistamasta hyvin lyhyestä työ- ja läpimenoajasta. Huomattavaa säästöä koitui myös energiatehokkuudesta. Rakennusjätettä syntyi hyvin vähän, jolloin jätteiden kuljetuksen ja jätemaksujen kustannukset jäivät lähes kokonaan pois. Samalla siivouskulut pysyivät kurissa. Pipemodul-moduulit toimitetaan tarkasti räätälöityinä suoraan tehtaalta työmaalle. Paikan päällä moduuleja ei tarvinnut enää työstää eikä mittavirheitä tapahtunut.

Saneerausprojektia johtaneen Tapio Falckin mukaan näin tehty putkien uusiminen on aina noin puolet halvempaa kuin niiden uusiminen perinteisellä tavalla.

Helposti huollettavat uudet putket kestävät pitkään

Saneerauksessa käyttövesiputket tuotiin pipemodul-moduuleissa pinta-asennuksena kerroksiin ja sieltä huoneistoihin. Entiset putket tyhjennettiin ja tulpattiin paikoilleen. Helposti huollettavat uudet putket on varustettu kerroskohtaisilla vuodonilmaisimilla. Kiinteistön viemäriputket uusittiin sukitusmenetelmällä.

Remontti alkoi syyskuun alussa ja valmistui juuri ennen joulua. Kokonaiskesto oli 4 kuukautta. Remontin kokonaiskustannukset olivat 334 euroa neliömetriä kohden. Hintaan sisältyi talon yhteisiin tiloihin kuuluvan talopesulan saneeraus. Kylpyhuoneita uudistettiin erikseen tarpeen mukaan.

Taloyhtiön hallituksen jäsen Heimo Rissanen oli putkien uusimiseen tyytyväinen.

”Käyttövesipuoli on kokonaan uutta. Putket ovat tarpeen mukaan helposti huollettavissa. Nykyisinhän ei edes uudisrakennuksissa enää laiteta putkia piiloon, vaan ne pyritään jättämään näkösälle jo vakuutusyhtiöidenkin suosittamana. Kun viemäriputket on sukitettu, se tarkoittaa sitä, että myös viemärin sisällä on uusi putki. Sukan käyttöikä on kevyesti vähintään 50 vuotta. Eli meillä on täydellisesti uudet putket”, Rissanen toteaa.

Märkätilojen remontointi eteni sujuvasti, koska saneerauksessa käytettiin nopeuttavia menetelmiä ja paneuduttiin huolellisesti aikatauluihin sekä työjärjestyksiin.

Menetelmään oltiin tyytyväisiä

Taloyhtiön hallituksen jäsen Heimo Rissanen korostaa sitä, että Pipemodul-ratkaisulle pohjautuva lopputulos on vähintään yhtä hyvä kuin perinteisessä putkiremontissa.

Tapio Falckin mukaan uudet putkisaneerausmenetelmät nähdään helposti kalliimmiksi kuin perinteinen menetelmä. Tästä pitäisi Falckin mukaan päästä irti ja hyödyntää enemmän uusia menetelmiä. Rissasen mukaan tietotaitoa puuttuu kaikilta putkiremonttihankkeen osapuolilta ja alalla usein tehdään asiat vanhojen perinteiden mukaisesti.

Oma vaikutuksensa Harjuviita 18 putkisaneerausvaihtoehdon valintaan oli sillä, että hallituksen jäsen Heimo Rissanen on ammatiltaan rakennusmestari ja rakennusalan ammattilainen, joka ei ollut valmis hyväksymään itsestään selvänä tarjottuja vaihtoehtoja.

”Tämä on varmasti paras ratkaisu. Meidän kimppuumme kävi naapuritaloista asukkaita kysellen, voisivatko he tehdä samoin. Mutta heillä ei enää ollut mitään tehtävissä, kun päätökset oli jo tehty. Ei siinä tilanteessa voi kuin harmitella”, Rissanen toteaa lopuksi.

As. Oy Harjuviita 18

As. Oy Harjuviita 18 on Alvar Aallon suunnittelema tornitalo. Taloyhtiö sijaitsee Espoossa. Rakennusvuosi on 1963. Rakennuksessa on 6 kerrosta. Taloyhtiöön kuuluu 28 huoneistoa, jotka ovat kooltaan 45-119m².

As. Oy Harjuviita 18:a käsiteltiin suojelukohteena. Arkkitehtonisesti saneerausta valvoivat Espoon rakennusvalvonta, Espoon kaupunginmuseo, Alvar Aalto -säätiö sekä taloyhtiön valitsemana valvojana professori Markku Hedman.

Hankkeen osapuolet

Projektin suunnittelu, johto ja valvonta: Insinööritoimisto Buildnet, Tapio Falck

Rakennusurakoitsija ja pääurakoitsija: A-Saneerausrakentajat Oy

Käyttövesiputkien asennus: Quattroservices Oy

Viemäreiden sukitus: Quattro Lining Oy

Isännöitsijätoimisto: Tapiolan Lämpö Oy

Mainostoimisto Mediataivas